Purjelaivatyypit: millainen on priki, fregatti tai kuunari?
Tässä esitellään tärkeimmät raumalaisten purjelaivojen kulta-aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla käytössä olleet tyypit. Aikojen kuluessa on ollut muitakin laivatyyppejä, ja monenlaisia muunnoksia tässä esitellyistä tyypeistä. Eri aikoina ja eri paikkakunnilla on myös käytetty erilaisia nimityksiä. Kaiken lisäksi eri kielissä samalta kuulostavat nimet voivatkin tarkoittaa jotain aivan muuta. Esimerkiksi englannin frigate tarkoittaa nopeaa kevyesti aseistettua sotalaivaa, eikä siis ole sama kuin suomen fregatti.
Yksiselitteisiä, ”ainoita oikeita” nimityksiä purjelaivatyypeille ei siis ole olemassa: jos sata vuotta sitten neljää merimiestä olisi pyydetty nimeämään tämän artikkelin kuvissa esiintyvät laivatyypit, tuloksena olisi hyvinkin voinut olla neljä erilaista vastausta.
Fregatti on vähintään kolmemastoinen alus, jonka kaikissa mastoissa on raakapurjeet. Raakapurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden poikittain ripustettua purjetta. Fregatin etuna on nopeus, varsinkin myötätuuleen purjehdittaessa. Purjehtiminen ja käännökset vaativat kuitenkin miehistöltä enemmän työtä kuin kuunarilla tai parkilla, sillä raakapurjeiden käsittely on raskaampaa kuin kahvelipurjeiden. Näin ollen fregattiin tarvitaan suurempi miehistö kuin toisentyyppisiin laivoihin, mikä tulee kalliiksi laivanvarustajalle. Fregatista on käytetty myös nimityksiä täysrikattu laiva sekä fullriggari englanninkielisen nimityksen full-rigged ship mukaan. Britannian englannissa fregatista käytettiin usein yksinkertaisesti nimitystä ship, joka nykyään tarkoittaa mitä tahansa laivaa, mutta purjelaiva-aikana siis ainoastaan fregattia.
Parkki on vähintään kolmimastoinen alus, jonka takimmaisessa mastossa on kahvelipurjeet ja muissa mastoissa raakapurjeet. Raakapurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden poikittain ripustettua purjetta. Kahvelipurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden pitkittäin ripustettua purjetta. Parkki on nopeakulkuisempi kuin kuunari mutta tarvitsee suuremman miehistön. Parkkiin kuitenkin riittää pienempi miehistö kuin fregattiin, ja se on vähemmän työläs ohjattava. Useimmat isot valtameripurjelaivat 1800-luvun lopussa ja 1900-luvulla olivat parkkeja juuri miehistön koon takia.
Kuunarilaiva eli kuunariparkki eli barkentiini on vähintään kolmimastoinen alus, jonka etummaisessa mastossa on raakapurjeet ja muissa mastoissa kahvelipurjeet. Raakapurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden poikittain ripustettua purjetta. Kahvelipurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden pitkittäin ripustettua purjetta. Kuunarilaiva voi purjehtia pienemmällä miehistöllä kuin fregatti tai parkki, ja on varsinkin myötätuulessa nopeampi kuin kuunari. Kuunarilaivoja käytettiin tyypillisesti lyhemmillä reiteillä kuin fregatteja ja parkkeja: nopeus ei Euroopan-liikenteessä ollut yhtä tärkeää kuin valtameriliikenteessä, sillä laiva seisoi joka tapauksessa satamissa pitempiä aikoja kuin oli liikkeellä.
Purjelaivojen viimeisinä aikoina 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla oli tavallista, että alun perin fregateiksi rakennettuja laivoja muutettiin parkeiksi tai kuunarilaivoiksi. Tarkoitus oli miehistön pienentäminen ja varustamon kustannusten leikkaaminen.
Priki on kaksimastoinen alus, jonka molemmissa mastoissa on raakapurjeet. Raakapurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden poikittain ripustettua purjetta. Se on hyvässä tuulessa nopea, mutta heikossa tuulessa hidas. Prikissä tarvitaan laivan kokoon nähden suuri miehistö, joten se ei ole rahtilaivana kovin taloudellinen. Prikejä ei 1800-luvun lopun jälkeen enää rakennettukaan.
Brigantiini eli kuunaripriki on kaksimastoinen alus, jonka etummaisessa mastossa on raakapurjeet ja taaemmassa kahvelipurjeet. Raakapurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden poikittain ripustettua purjetta. Kahvelipurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden pitkittäin ripustettua purjetta. Brigantiini on helpommin hallittava kuin priki, ja siihen riittää pienempi miehistö. Vaikka prikeillä ja brigantiineilla voi purjehtia valtamerelläkin, niitä on yleensä käytetty lyhempien matkojen rannikko- ja sisämeriliikenteessä. Suurempiin kolmi- tai useampimastoisiin aluksiin mahtuu nimittäin paljon enemmän lastia.
Kuunari eli kaljaasi on vähintään kaksimastoinen alus, jonka kaikissa mastoissa on kahvelipurjeet. Kahvelipurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan nähden pitkittäin ripustettua purjetta. Kuunariin riittää pienempi miehistö kuin samankokoiseen fregattiin tai parkkiin, mutta se ei ole yhtä nopea. Kuunari on kuitenkin hallittavissa pienemmällä miehistöllä kuin samankokoinen fregatti, sillä kahvelipurjeiden käsittely on nopeampaa kuin raakapurjeiden, eikä vaadi niin paljon työvoimaa.
Kuunari on ollut hyvin monimuotoinen laivatyyppi, niitä on rakennettu pienistä kaksimastoisista aina suurimpaan koskaan rakennettuun pelkillä purjeilla kulkeneeseen laivaan, yhdysvaltalaiseen Thomas W. Lawsoniin vuodelta 1902. Siinä oli peräti seitsemän mastoa. Kuunareista onkin käytetty eri aikoina ja eri paikoissa erityisen monia eri nimityksiä, Suomessa yleinen nimitys on ollut kaljaasi.